torstai 5. huhtikuuta 2012

Välkommen hit. Välkommen hem.

Hei ja tervetuloa!

Päätin perustaa blogin ihan senkin takia, ettei tarvitse kaikille erikseen selitellä, miten täällä kaukana kotoa menee. Ehkä joku minua tuntematonkin voi saada tästä apua suunnitellessaan Erasmus-vaihtoa tai reissua Uppsalaan. Suosittelen ainakin tässä vaiheessa molempia.

Suoritan tällä hetkellä kolmen kuukauden Erasmus-harjoittelua Uppsalan yliopistomuseo Gustavianumissa. Saavuin maahan aprillipäivänä ja aloitin työt maanantaina. Pääsiäisen takia ensimmäinen työviikkoni oli lyhyt, ja vakiväen ollessa lomalla myös aika rauhallinen. Lähdin harjoitteluun lähinnä siksi, että opiskelijan on helpompi lähteä ulkomaille töihin kuin valmistuneen, kun voi vielä hyödyntää yliopiston kontakteja ja vaihto-ohjelmia. Olin Uppsalassa vaihdossa syksyllä 2008 ja siitä lähtien olen halunnut tänne takaisin. Nyt sekin onnistui, vaikka hain harjoittelupaikkaa muualtakin.

Olisin tietysti voinut perustaa blogin aiemminkin, sillä jonkin verran työtä pitää luonnollisesti tehdä ennen kuin voi lähteä matkaan. Riippuu paljon kohteesta, kuinka paljon ennakkovalmisteluja vaihto tai harjoittelu vaatii, mutta pohjoismaat ovat siinä suhteessa todella helppoja, kun kulttuuri on tuttu. Lisäksi pohjoismaisen yhteistyön nimissä maahantuloa on monessa mielessä helpotettu.

EU:sta voi olla montaa mieltä, mutta sen minä sanon, että sen vaihto-ohjelmat ovat ihan mahtavia. Olin syksyllä 2008 tässä samaisessa kaupungissa Eramus-vaihto-oppilaana, joten kokemusta on molemmista vaihtoehdoista, vaihdosta ja harjoittelusta. Kumpaakaan varten ei tarvitse täyttää montaakaan paperia, eikä hakumenettelykään päätä huimaa. Tarvitaan lähinnä avoin hakemus ja CV. Vaihtoonlähtö oli siinä mielessä helpompaa, että yliopisto ottaa vaihtareista kopin, auttaa yleensä asunnon järjestämisessä ja verkosto vaihtarin tueksi on jo olemassa. Harjoitteluun lähtiessä työpaikka, asunto ja muut käytännön asiat tulee yleensä hoitaa itse. Tilanne voi kuitenkin olla toinen esim. suurlähetystöissä ja muissa laitoksissa, joille harjoittelijoiden vastaanotto on jo tuttua juttua.

Kerron varmaankin työnhausta, asumisesta yms. vielä myöhemmin tarkemmin. Nyt minä laulan vähän pappadiduudadampam.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti